Ilmastoselvitys osaksi uutta rakentamislakia

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen tuodaan nyt vahvasti osaksi uutta rakentamisen lainsäädäntöämme. Uusien lakien; rakentamislain, alueidenkäyttölain sekä lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä on tarkoitus astua voimaan 1.1.2024.

Jatkossa uusien rakennusten on täytettävä vaatimuksia rakennusten pitkäikäisyydestä ja muunneltavuudesta. Niille myös määritellään tavoitteelliset tekniset käyttöiät. Uusi lainsäädäntö kiinnittää huomiota myös rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen. Materiaalit pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään.

"Rakentamislaissa annetaan uudet tekniset vaatimukset koskien

rakennuksen vähähiilisyyttä ja elinkaarta. "

Lakiin sisältyy myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla tullaan antamaan myös asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetukset tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Rakentajan tulee jatkossa huomioida ilmastonäkökohdat rakentamisluvan yhteydessä. Uudella rakennuksella on jatkossa hiilijalanjäljen raportointivelvollisuus, raja-arvot sekä hiilikädenjäljen raportointivelvoitteet. Nämä kootaan rakentamisluvan yhteydessä laadittavaan ilmastoselvitykseen.

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan tehtävänä on laatia ilmastoselvitys heidän suunnitellessaan kaavoitus- ja rakentamislain 196 §:n soveltamisalaan kuuluvaa uutta rakennusta tai rakennuksen laajamittaista korjausta. Ilmastoselvityksen laskelmien tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari. 

Ilmastoselvityksestä tulee käydä ilmi vähähiilisyyden arvioinnin tulokset, rakennuksen tunnus ja käyttötarkoitusluokka. Lisäksi on kerrottava lämmitetty huoneala ja laskennallinen ostoenergian kulutus, kantavien rakenteiden pääasiallinen rakennusmateriaali sekä tavoiteltava käyttöikä.

Lisäksi tulee dokumentoida käytetty laskentaohjelmisto ja arviointijaksojen pituudet. Selvitys on päivättävä ja allekirjoitettava laatijan toimesta.

"Ilmastoselvitys koskee vain rakennusta ja kellaria, ei rakennuspaikkaa tai perustuksia."

Näillä näkymin sekä raja-arvot että selvitykset koskevat ainakin toimistorakennuksia, liikerakennuksia ja opetusrakennuksia. Kaikkia kokoontumisrakennuksia velvoite ei koske kuten esim. varastoja tai väestönsuojia.

Lainsäädäntöuudistusta on hyvä seurata myös rakennushankkeiden rahoituksen ja lainoituksen näkökulmasta. Ilmastoselvitys on jatkossa edellytys hankkeille, joille halutaan EU:n vihreän sijoittamisen kestävyyskriteerien (taksonomia) mukaista rahoitusta tai markkinoilta jo nostettavissa olevaa vihreää lainaa. Ei ole kyse siis vähäpätöisestä asiasta, vaikka laki ei suoraan velvoittaisikaan rakentajaa.

Lue lisää vähähiilisen rakentamisen tiekartasta ympäristöministeriön sivuilta:

https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta

Kirjoittaja on ympäristö- ja ilmasto-oikeuteen erikoistunut lakimies, joka seuraa lainsäädäntöuudistuksen etenemistä.