Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on alkanut

Ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on laitettu vireille Suomessa tänään Suomessa on tänään 28.11.2022 laitettu vireille maan ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto jättivät valituksensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston 27.10.2022 tehdystä päätöksestä, jolla valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2022 ilmastokertomuksen eduskunnalle.

Tilastokeskus arvioi toukokuussa 2022, että maankäyttösektorimme hiilinielu on muuttunut nettopäästölähteeksi. Kyseinen ilmastovuosikertomus raportoi hiilinieluromahduksen, mutta ei sisältänyt ilmastolain asettamaa arviota lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta. Ilmastolaki velvoittaa ministeriöitä laatimaan ilmastopoliittisia suunnitelmia. 

"Lisäksi valtioneuvoston tulee seurata, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja 

päättää tarvittavista lisätoimista." 

Ilmastolakiin (423/2022) on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Ja Suomi on sitoutunut tekemään osuutensa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen kuumenemisrajassa pysymisessä. Maankäyttösektorin nieluromahduksen seurauksena, valtioneuvosto ei kuitenkaan käynnistänyt lain mukaisia lisätoimia suunnitelmien päivittämiseksi. Näin ollen valtioneuvosto on luonnonsuojelujärjestöjen mukaan laiminlyönyt ilmastolain  16 § 1 mom mukaista velvollisuuttaan päättää seurannan perusteella ilmenneistä tarvittavista lisätoimista sekä laiminlyönyt ilmastolain 17 § 1 mom edellyttämän päätöksen ilmastopoliittisten suunnitelmien muuttamisesta.

"Valituksessa vaaditaan, että valtioneuvoston päätös kumotaan ja 

palautetaan uuteen valmisteluun."

Ilmasto-oikeudenkäynnit yleistyvät. Eri puolilla maailmaa on aloitettu ja käyty jo lukuisia ilmasto-oikeudenkäyntejä. Merkittävimpiä näistä ovat Alankomaiden Urgenda-case. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin määräsi valtiolle kasvihuonekaasujen päästötavoitteen. Muita merkittäviä caseja on Milieudefensie vs Royal Dutch Shell, mikä johti siihen, että Shell todettiin velvolliseksi laskemaan päästöjään 45 % vuoteen 2030 mennessä.

"Vastuullisuus tulee yhä enenevässä määrin velvoittavaksi eri toimijoille." 

Onkin mielenkiintoista seurata, miten suomalainen oikeusjärjestelmä pystyy vastaamaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin intressiriitoihin. On katsottu, että suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältäisi rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia puuttua vallitseviin epäkohtiin. Lainsäätäjän onkin syytä seurata myös, mitä välineitä tulee kehittää kansalaisten oikeusturvan vahvistamiseksi. 

Lue valitus kokonaisuudessaan täältä:

https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2022/11/1ca21a98-ilmastolakivalitus_korkeimmalle_hallinto_oikeudelle28112022-.pdf

Kirjoittaja on ympäristö- ja ilmasto-oikeuteen erikoistunut lakimies, joka seuraa ilmasto-oikeudenkäynnin etenemistä.